Historiaa ja tarinoita

Taiteilijoiden suosiossa

Helvetinkolu on ollut tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulta lähtien ja sen upeita maisemia ovat ihailleet useat kuuluisat taidemaalarit ja kirjailijat kuten A. Gallen-Kallela ja J.L. Runeberg.

Gallen-Kallela retkeili 1890-luvun alussa Helvetinkolulla taiteilijaystävänsä Louis Sparren kanssa. Molemmat ikuistivat teoksiinsa seudun ihmisiä ja maisemia: Sparren öljymaalaus Päivällinen on tuokiokuva Rimmin torpan ateriahetkestä. Gallen-Kallela luonnosteli useita henkilötutkielmia, mm. lyijykynä- ja tussipiirrustukset Koverojärven Rimmin torpan ja Helvetinjärven Kuusimäen torpan tytöistä sekä Koverojärven Rimmin vanhasta vaarista nukkumassa aitan sillalla.

Oskar Merikanto innoittui kesäisestä ukonilmasta ja sävelsi Koverojärven Kuivajärven talon vieraskirjaan lyhyen kappaleen. Kappale sai myöhemmin nimen Koveron sävel.

Nuorison ajanviettopaikka tanssittomina päivinä

Ruoveteläisnuorisolla oli tapana kokoontua Helvetinkolulle rukoussunnuntaisin pakoon tanssitonta vapaapäivää. Rukoussunnuntaita vietetään viidentenä sunnuntaina pääsiäisen jälkeen. Nimi juontaa Rooman seurakunnan rukouskulkueisiin 300 luvulle, jolloin kristilliset kulkueet korvasivat pelloille suunnatut pakanalliset kulkueet. Keväiset kulkueet kulkivat pelloilla rukoillen ja pyytäen näin siunausta tulevalle sadolle.

Rukoussunnuntain tanssikielto purettiin 1960 luvulla. Visuveden nuorisoseura rakensi 1920-luvulla Helvetinkolulle päivätuvan, jonka seinät tarjoavat suojan kävijöille vielä tänäkin päivänä.

Suojeltu kohde

Alueen ainutlaatuisen maiseman ja luonnon säilyttämiseksi Metsähallitus perusti alueelle neljä luonnonhoitometsää. Ensimmäisenä suojeltiin Helvetinkolun alue 1950-luvulla, seuraavaksi Haukkajärven rannat 1960-luvulla. Lisätietoja alueesta: www.luontoon.fi